Mut täs mun ranttaus viel tänneki: "
Mulla itsellä ollut masennuslääkitys vuodesta 2011, ja masennuksen sain jo ala-asteella alkaneen kiusaamisen takia. Nyt on ollu vuoristorataa tän adhdn kanssa. Välillä tosi onnellinen ja välillä tosi surullinen. Lääkkeet siis paniikkihäiriöön/masennukseen, ja adhdseen. Välillä tekis mieli vaa luovuttaa ja kuolla pois. Ja sit esim tällä hetkellä jotenki tyhjä ja yksinäinen olo. Ja sit ku en jostai syystä oo jaksanu ottaa adhd-lääkkeitä ni sellane olo ettei jaksa eikä huvita tehdä mitään muutaku chattaa jostain jonku kaa. Ja tänä iltana taas iski sellane voimattomuuden ja väsymyyden tunne. En tiedä mitä tekis. Ei jaksa ees nousta aamulla. Juu mä lupasin ittelleni etten alkais purkaa tääl heti mun ongelmii mut sit huomasin tän aihealueen tääl ja ajattelin et ku tääl ei ketää oo hereil kuitenka varmaa tähän aikaan joka tän lukis ni voin iha hyvin purkaa tänne.
Mut on siis adoptoitu pienenä ja siit tullu joku hylkäämisreaktio jonka johdosta mul on suoranainen pakkomielle kelvata aina ja kaikille ja olla kaikkien kaveri. Sit saan siit kauheet paineet ja paniikin jos joku random tyyppi kadulla ym vihaa minua. Tai jos joku kaverin kaveri ei pidä musta. Saatan koko päivän miettii miks joku random tyyppi ei pidä musta ja sit en uskalla alottaa mitään ku pelkään et mua inhotaan jo valmiiks. Siitä syystä en uskalla myöskä alottaa seurustelua. Seurustelin pari vuotta takaperin mut se katkes siihen et mä en ollut valmis menee naimisiin. Nyt oon tajunnu et se ihmissuhde oli mulle vaan haitallinen mut silti mun aivois joku on niksahtanu ja oon sillei "Tämä ihminen lupasi suojella ja olla aina läsnä muttei ollu".. ja nyt kauhee kynnys ees mennä puhumaan kenellekä siin mieles et alkais seurusteleen.
Ja jotenki va sellane olo et oispa vaa joku harrastus joka ei vaatis aivotyöskentelyy. Niinku esim kirjoittaminen tai piirtäminen. Mut täl hetkel kukaan ei oo palkannu mua kumpaankaan. Ja joo mä oon aika varma et nyt jos ees yritän alkaa lukee tätä mun vuodatusta tääl ni kadun sitä ja poistan sen. Et ehk oon vaan tyhmä ja lähetän tän ennenku kadun. Mut ni kiitti ku sain avautuu. Mut niinku iha ittee pelottaa ku en saa mitään aikaiseks enkä jaksa tehä mitään hyödyllistä. Ja sit välil must tuntuu et oisin iha eri ihminen enkä tunne itteeni. Tai sillee. Välil tekee mieli vaa vihata kaikkea ja koen hirveet epäluottamust kaikkea kohtaan ja välil haluun juosta halii ekaa vastaantulijaa. Mut just tän epäluuloisuuden ja vihan takii koen etten koskaan pysty enää rakastuu kehenkä silleen et luottaisin tarpeeks viettääkseni loppuelämäni kenenkä kaa."
Mut on siis adoptoitu pienenä ja siit tullu joku hylkäämisreaktio jonka johdosta mul on suoranainen pakkomielle kelvata aina ja kaikille ja olla kaikkien kaveri. Sit saan siit kauheet paineet ja paniikin jos joku random tyyppi kadulla ym vihaa minua. Tai jos joku kaverin kaveri ei pidä musta. Saatan koko päivän miettii miks joku random tyyppi ei pidä musta ja sit en uskalla alottaa mitään ku pelkään et mua inhotaan jo valmiiks. Siitä syystä en uskalla myöskä alottaa seurustelua. Seurustelin pari vuotta takaperin mut se katkes siihen et mä en ollut valmis menee naimisiin. Nyt oon tajunnu et se ihmissuhde oli mulle vaan haitallinen mut silti mun aivois joku on niksahtanu ja oon sillei "Tämä ihminen lupasi suojella ja olla aina läsnä muttei ollu".. ja nyt kauhee kynnys ees mennä puhumaan kenellekä siin mieles et alkais seurusteleen.
Ja jotenki va sellane olo et oispa vaa joku harrastus joka ei vaatis aivotyöskentelyy. Niinku esim kirjoittaminen tai piirtäminen. Mut täl hetkel kukaan ei oo palkannu mua kumpaankaan. Ja joo mä oon aika varma et nyt jos ees yritän alkaa lukee tätä mun vuodatusta tääl ni kadun sitä ja poistan sen. Et ehk oon vaan tyhmä ja lähetän tän ennenku kadun. Mut ni kiitti ku sain avautuu. Mut niinku iha ittee pelottaa ku en saa mitään aikaiseks enkä jaksa tehä mitään hyödyllistä. Ja sit välil must tuntuu et oisin iha eri ihminen enkä tunne itteeni. Tai sillee. Välil tekee mieli vaa vihata kaikkea ja koen hirveet epäluottamust kaikkea kohtaan ja välil haluun juosta halii ekaa vastaantulijaa. Mut just tän epäluuloisuuden ja vihan takii koen etten koskaan pysty enää rakastuu kehenkä silleen et luottaisin tarpeeks viettääkseni loppuelämäni kenenkä kaa."
Mul jotenki iha tolkuttoman väsy ja itkunen ja turta olo. Sillei et tekis vaa mieli mököttää kattoo kaikkii ihmisii sillei semi-vihasesti.
//
Soo that was my rant in Finnish I quess since I ve been keeping this blog in English I could rant in English also. Soo yeaa I ve been bullied as a child and I ve been adopted so thats maybe why I got such strong "Mandatory" to be friend and loved by everyone. Because I ve been dumped once by my mom at very yong age. That kind of lifestyle is damn rough to live. Always needing to be accepted by everyone. Okay maybe it was easier if I was not as strongly talktive and hyper active person who has tendancy to make people feel annoyed. Atm I had infection wich caused me to not to go to sleep early nor not to wake up early. I think that is why I feel horrible atm.
Soo that was my rant in Finnish I quess since I ve been keeping this blog in English I could rant in English also. Soo yeaa I ve been bullied as a child and I ve been adopted so thats maybe why I got such strong "Mandatory" to be friend and loved by everyone. Because I ve been dumped once by my mom at very yong age. That kind of lifestyle is damn rough to live. Always needing to be accepted by everyone. Okay maybe it was easier if I was not as strongly talktive and hyper active person who has tendancy to make people feel annoyed. Atm I had infection wich caused me to not to go to sleep early nor not to wake up early. I think that is why I feel horrible atm.
I have been taking depression/panic attack meds since 2011. And I thinkt those are doing this to me. I feel so emty and dead inside. I feel so bored but I got no energy to get up from the bed in the morning. I m worried about myself. I keep wishing that tomorrow is a new and better day But I m worried how long I can keep this going. I mean I do have friends and I should be happy. But somewhat I feel so lonely and alone. And bored. Mostly bored. Maybe If I try go to sleep early and wake up early and take my meds like smart person I would be better tomorrow.
